Historian havinaa

Koivumäen historiaa ja Gustav Ranin

Koivumäen Kartanon historia alkaa 1700-luvulta. Elettiin Ruotsin vallan aikaa, ja Hiltulanlahden kylällä oli sotilasvirkataloja. Ruotsin kuningas katsoi, että niissä oli liikamaita, joten hän muodosti uuden tilan 1792, Björkbackan eli Koivumäen tilan. Samainen kuningas teki Savon maan vierailun ja yöpyi Kuopiossa asessori Saloniuksen residenssissä. Salonius oli valtion virkamies, ja hänellä oli yksityistä majatalotoimintaa nykyisen kulttuurihistoriallisen museon paikalla. Ilmeisen hyvänä kuningasta siellä pidettiin, kun hän antoi lahjakirjalla Koivumäen tilan Saloniukselle. Saloniuksesta kirjoitettiin historian kirjoihin, että hän oli aikansa kruununvaras ja lahjuskoura. Hänellä ei aina tahtonut mennä valtion rahat ja omat rahat oikeisiin taskuihin. Saloniuksen jälkeen hänen poikansa perivät Koivumäen tilan, mutta se pakkohuutokaupattiin vuonna 1869. Silloin tilan itselleen huusi kauppaneuvos Gustaf Ranin.

Gustaf Emanuel Ranin (1825-1896) oli tullut aikanaan nuorena poikana Savonlinnasta kauppalaivan kyydissä Kuopioon vuonna 1840 ja aloittanut juoksupoikana kuopiolaisissa kauppaliikkeissä. Savon vanhin kauppahuone sai alkunsa vuonna 1852, kun Ranin perusti Kuopion keskustaan vähittäistavarakaupan. Ranin eteni hyvin nopeasti urallaan, ja kun hän oli ostanut Koivumäen tilan, niin hänellä oli oma tukkukauppa, laivanvarustamo, mylly, panimo ja tislaamo. Harmillisesti Raninin vaimo Flora Katarina oli menehtynyt vähän aikaisemmin lavantautiin, eikä hän ehtinyt koskaan asua Koivumäellä.

Raninin aikaan tilalla oli vanha päärakennus, josta löytyy kuva Isännänsalin kakluunin päältä. Ranin kehitti paljon Koivumäen tilaa ja sen toimintaa ja hän perusti yksityisen kansakoulun Alapihaan, jotta kylän ja tilan lapset saivat käydä omaa koulua. Siihen aikaan kansakoulu oli kolmivuotinen. Ranin oli tallettanut KOP:iin yhden Suomen markan talletuskirjoja, joita hän antoi lapsille, jos he jaksoivat 3 vuotta kuluttaa koulun penkkiä. Tilan koko oli suurimmillaan noin 2000 hehtaaria ja elettiin hyvin omavaraisesti maa- ja metsätaloudesta. Koivumäen tila oli siihen aikaan hyvin kaukana maatilalla, ja vieraat tulivat junilla Pitkälahden asemalle, mistä heidät hevoskärryillä haettiin Koivumäelle. Ranin määräsi testamentissaan, että Koivumäen Kansaopisto on rakennettava hänen mailleen. Raninin sisar, Elisabet Rossi, toimi veljensä tilalla emäntänä Koivumäellä.

Raninin jälkeen Koivumäen tilan isännäksi tuli hänen poikansa Peter Emmanuel. Hän ehti vain noin 10 vuotta pitää tilaa, sillä hän kuoli nuorena 1906. Sen jälkeen tilan johtoon pyydettiin Ranin tytär ja hänen miehensä, Alma ja Ernst Biese. Alma oli muuttanut aikoinaan Helsinkiin, ja oli mennyt naimisiin helsinkiläisen ensimmäisen meteorologisen laitoksen pääjohtajan kanssa. Tähtitiedemies Ernst ja Alma muuttivat Savoon ja ensitöikseen he rakennuttivat Koivumäen nykyisen uuden päärakennuksen vuonna 1907 omaksi kodikseen. Jugend-tyylisen hirsikartanon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Waldemar Aspelin. Kartanossa on edelleen 18 alkuperäistä kaakeliuunia, jotka on kaikki valmistettu helsinkiläisissä kaakelitehtaassa ja muun muassa ruokasalissa on Eliel Saarisen suunnittelema kakluuni. Siinä vaiheessa, kun kauppahuoneella ei sillä hetkellä mennyt hyvin ja avioliittokin rakoili, niin Ernst Biese hukuttautui Hiltulanlahteen. Sotien aikaan Koivumäki toimi myös sotilassairaalana.

Alma-rouva piti tilaa aina 1940-luvulle saakka, jonka jälkeen tila meni kauppahuoneen ja perikunnan omistukseen. Kukin on vuorollaan tätä tilaa asuttanut. Muun muassa kauppahuoneen pitkäaikainen toimitusjohtaja kauppaneuvos Veikko Nylund asutti tilaa 60–70 -luvuilla. Veikolla oli sen ajan tyylin mukaisesti myös kaupunkiasunto, missä he asuivat talvisin ja kesät viettivät kartanolla. Sen vuoksi Veikko sähköisti kartanon kaakeliuunit 60-luvulla. Vielä 1970-luvulle saakka kartanolla toimi iso, parhaimmillaan 700 sian sikala, jossa hyödynnettiin oluen panemisesta ylijäävä mäski.

Vähitellen kuitenkin maatalous alkoi hiipua. 1990-luvun lamavuosina Raninin kauppahuone katsoi, että heidän liiketoimintaansa ei enää kuulunut vanhan maalaistilan ja -talon ylläpitäminen ja he tarjosivat, että jos joku sukulaisista haluaisi lunastaa tilan itselleen. Siinä vaiheessa tilasta oli lohkaistu muutaman hehtaarin määräala, johon kuului kaikki 13 pihapiirissä olevaa rakennusta. Kirsti Dunkel, Raninin jälkeläinen viidennessä polvessa, oli viettänyt kartanolla paljon aikaa ja varsinkin lapsuuskesiään. Hän osti vuonna 1994 miehensä Harry Dunkelin, sekä veljensä Timo Nylundin, kanssa tilan itselleen. Aluksi oli tarkoituksena tehdä kartanosta kahden perheen koti. Timon perhe luopui kuitenkin tästä ajatuksesta ja tila jäi pelkästään Kirstin perheelle. Ensimmäiseksi alettiin kunnostaa piharakennuksia. Sen jälkeen nykyisen ravintolan tiloja alettiin laittaa kuntoon. Jotta Dunkelit pystyivät pitämään Koivumäen Kartanoa kunnossa, tarvitsivat he siihen lisätienestiä ja siksi ravintola päätettiin avata alakertaan vuonna 1999. Kirsti muutti perheineen Koivumäen Kartanon yläkerran tiloihin vuonna 2000.

Tänä päivänä Koivumäen tilalla asuvat Kirsti ja Harry Dunkel päärakennuksen yläkerrassa. Vanhassa väentuvassa asuvat Kirstin siskon tyttö Mirka ja hänen miehensä Jari Knuutinen sekä Jyri Heikkinen. Tilalla toimii kaksi yritystä, Ratsastuskoulu Ratsunainen Oy Koivumäen Kartanon tallit ja ravintola Koivumäen Kartano Oy. Ravintolan toiminnassa ovat mukana toimitusjohtaja Sari Mielonen, ravintolapäällikkö Hanna Eskanen, keittiömestarit Harri Ruutiainen ja Teemu Kotiniemi, vuoromestari Jenna Miikkulainen sekä leipuri-kondiittori Henna Laitila.

Katso lisäkuvia Instasta

Ota yhteyttä tai tee pöytävaraus


Loading the feed...